perjantai 24. lokakuuta 2014

Hupsista, saakeli. Siivet.


Meidän perheen bravuurinumero on halloween. Tänä vuonna meidän pirskeet ovat vähän väärässä kohdassa almanakkaa, ensi viikon lauantaina, pahasti siis jo marraskuun puolella. Tai onneksi, kiitos tsiisus, sen verran tarkkoja toivomuksia on sadellut siitä mitä mamman ompelukoneesta pitäisi tulla ulos.

No ne oli taas ne vauvan päikkärit sitten. Ompelukone esille. Kotkapukua Tertulle paininjalan alle. Tavoitteena oli saada siivet ommeltua suunnilleen siihen pisteeseen jossa ne olisivat kiinnitystä ja viimeistelyä vaille valmiit.

 
 
 
 
 
Hupsista, saakeli.
 
En hämääntynyt tuosta. Mietinkin, että koska olin ajatellut jättää siipien etupuolen tyhjäksi, voisikin oikeastaan olla ihan hauska jos sinnekin ompelisi muutaman siipiliehun. Se on mietinnässä.
 
Idea ei ole omasta päästä syntynyt. Googleen owl costume , niin johan löytyy. Mutta suurin osa tämän tyylin pöllöpuvuista oli no sew ja voi perskules kuinka toivonkaan että olisin valinnut sen erikeepperin siksakin sijaan. Kaikki olisi voinut olla niin täydellisesti. Loppuhuipennus nukkui yhä, valmista näytti tulevan.
 
 
Ihanat.Ihanat!
 
 
Kun on neljä pientä lasta, ei tunnu ikinä olevan aikaa. Tai ei ainakaan tarpeeksi. Jatkuvaa valintaa, valintaa. Tänään valitsin ompelukoneen siivoamisen sijaan. Ei harmittanut, kun hurmiossa näitä ihania ompelin. Ja kun levittelin ekaa valmista siipeä lattialle, ei enää näyttänytkään yhtään sotkuiselta.
 
Niin ja siihen aikaan liittyen. Tutoriaalit ehdottivat liimaa. Valitsin ompelukoneen. Ajattelin, että ainakin kestää. Kun on niin monta leikkijää. Ettei kannata ottaa riskiä että liimaus alkaa lerputtamaan.
 
Toinen siipi tuli ulos koneesta myös. Ja sitten jotain, mitä en voi k-ä-s-i-t-t-ä-ä.
 
 
 
 Valmis! Eiku.
 
 
 
Olen mykistynyt. Saakeli sanaton.
 
 
No olisiko se sitten niin paha jos toinen siipi ois niinku näin ja toi toinen noin. Aivot laukkasivat läpi ne kaikki mahdolliset vaihtoehdot jotta väistämätön  ei olisi se mikä on pakko valita.
 
Ratkomiseksihan se sitten meni.
 
 
 
Mutta! Jumatsukkeli miten hienot! Esittelen myöhemmin valmista, nämä eeppiset vaiheet koko draaman kaaren mukaan mentiin tämmöisellä kyydillä tällä kertaa. Tää oli tällainen halloweenompelus. Kauhun kautta ja ihan häpi end. Mutta näitähän olisi vielä tulossa lisää. 1/6.
 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Näistä tulee aivan mahtavat, kauniit. Tuskailen maskin kanssa. Seuraavaksi sitten joulupukkia nelivuotiaalle. :)

      Poista
  2. Hupsista ja saakeli, näistä tulee ylihienot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kiitos! En malta odottaa koko setin valmistumista!

      Poista